Puhdas ruoka ja ruoka-aineiden kotimaisuus ovat Suomessa korkealle arvostettuja asioita. Suomalainen keittiö on perinteisesti saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä. Suomalaisen ruokaperinteen taustavaikuttajana pidetään naapurimaatamme Ruotsia ja etenkin itäisessä Suomessa vaikutteita on tullut venäläisestä keittiöstä. Suomalainen ruokakulttuuri on vuosikymmenten ajan suosinut lähinnä arkista ja energiapitoista ruokaa pääosin sellaisista raaka-aineista valmistettuna, jotka säilyvät hyvin pitkän ja kylmän talven ylitse.
Juurekset ovat suomalaisen keittiön tyypillisiä aineksia, vahvoja mausteita on yleisesti ottaen käytetty niukemmin. Nykypäivänä maamme ruokakulttuuri näyttäytyy uniikkina: suomalaisia raaka-aineita arvostetaan korkealle ja kotimaisia aineksia on opittu hyödyntämään upeilla ja innovatiivisilla tavoilla. Lisäksi kasvisruoan suosio on kasvanut valtavasti viimeisten vuosien aikana.
Uniikkeja raaka-aineita luonnosta
Suomen puhdas luonto itsessään tarjoaa valtavan määrän erilaisia lautaselle kelpuutettavia aineksia. Perinteisissä suomalaisissa ruokalajeissa hyödynnetäänkin yhä useammin luonnosta saatavia raaka-aineita, kuten metsäsieniä, erilaisia marjoja, yrttejä ja riistaeläimiä. Riistasta esimerkiksi poronliha on erittäin arvostettua, joskin myös melko arvokasta. Luonnon omat ainesosat tuovat valtavasti makua erilaisiin ruokiin niin arkisessa ruoanlaitossa kuin juhla-aterioidenkin muodossa. Luonnonvaraisten raaka-aineiden lisäksi suomalaiseen keittiöön kuuluu laaja valikoima muun muassa erilaisia kotimaisia kaloja, lihaa ja erilaisia vihanneksia.
Mikäli omasta keittiöstäsi uupuu esimerkiksi oleellisia ruoanlaittoon liittyviä kodinkoneita ja kaipaat vielä täydennystä säästöihisi, voi kryptovaluuttaan sijoittaminen olla yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto budjetin kasvattamiseen liittyen pidemmällä aikavälillä. Myös kryptovaluutalla maksaminen yleistyy koko ajan ja esimerkiksi joissakin nettikaupoissa ostokset voi jo Suomessakin maksaa kryptoilla. Lue lisää kryptovaluutan ostamisesta täällä: https://ostakryptovaluuttaa.fi/.
Sesongit ja juhlapyhät hallitsevat
Suomalaisessa keittiössä vallitsevat vahvasti erilaiset sesongit. Kesällä nautitaan muun muassa uusia perunoita, tuoreita mansikoita, vihanneksia ja erilaisia kotimaisia kaloja. Myös grillimakkara on yksi suomalaisten kestosuosikeista ja erilaisia makkaroita on nykyisin saatavilla useilta eri valmistajilta ja pientuottajilta. Syksyn tullen rapukauden alkaminen on monelle suomalaiselle nykypäivänä iso asia: joko itse saadun tai kaupan kalatiskiltä napatun rapusaaliin kera voidaan kokoontua yhteen ystävien ja sukulaisten kanssa hauskojen rapujuhlien merkeissä. Syksyllä metsät täyttyvät erilaisista herkullisista sienistä ja marjoista, kuten mustikoista, puolukoista ja lakoista. Jokamiehenoikeudet sallivat näiden metsän herkkujen poimimisen kaikille.
Perinteisiä makuja
Talvella suositaan muun muassa lämpimiä pataruokia ja keittoja. Jouluna suomalaisesta ruokapöydästä löytyy usein perinteinen joulukinkku, joka on sian reisi-, lonkka- ja kinnernivelen välinen osa. Perinteisesti joulukinkku kuorrutetaan sinappihunnulla ja neilikoilla. Jouluisin Suomessa noin seitsemään joulupöytään kymmenestä ostetaan joulukinkku. Joulupöytään kuuluvat lisäksi erilaiset laatikkoruoat, kuten peruna-, porkkana- ja lanttulaatikko sekä rosolli, joka valmistetaan muun muassa punajuuresta, omenasta, perunasta, porkkanasta ja sipulista. Perinteisten jouluruokien rinnalle on viime vuosina tullut enemmän muun muassa kaloja ja erilaisia kasvisruokia – jokainen rakentaakin juhlapöydästä oman näköisensä.
Keväällä pääsiäisen aikaan ruokapöytään kuuluvat muun muassa perinteinen lammas ja maailmallakin erikoisena herkkuna tunnettu mämmi, joka on ruisjauhoista, ruismaltaista ja vedestä imelletty ja paistettu perinneruoka. Mämmiä nautitaan tavallisesti jäähdytettynä sokerin ja kerman tai maidon kanssa jälkiruokana. Alkuperältään mämmi on tiettävästi länsisuomalainen herkku ja laajemmalle Suomeen se levisi 1900-luvulla. Mämmi jakaa vahvasti mielipiteitä.
Suomalaisten suosikit
Kansallisista ruokaerikoisuuksistamme vientikelpoisiksi ulkomaille suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet esimerkiksi leipäjuuston, lakan, poronlihan sen eri muodoissa ja karjalanpaistin. Näitä raaka-aineita maustetaan erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla aineksilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkällä. Nämä niin kutsutut suomalaiset ”villiruoat” ovat oivia vientituotteita, joiden saatavuus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan.
Peruna
Perunaa voisi kutsua suomalaisten kansalliskasvikseksi. Perunaa syödään Suomessa vuosittain keskimäärin 60 kiloa. Perunat ovat monien ruokien perusta ja niitä syödään kaikissa muodoissa: keitettyinä, paistettuina tai perunamuusina. Perunan lisäksi muita suosittuja kasviksia ovat kaalit ja juurekset.
Leipä
Leipää syödään Suomessa paljon ja leipää valmistetaan monista viljalajeista, kuten vehnästä, rukiista, kaurasta ja ohrasta. Suomalainen syö keskimäärin noin 50 kiloa leipää vuodessa, josta kolmannes on ruisleipää. Ehdottomasti mainitsemisen arvoinen on myös karjalanpiirakka, joka on hyvin perinteinen leipä tai leivonnainen, jossa ohuen ruiskuoren sisällä on tyypillisesti riisipuuroa. Karjalanpiirakan kuori voidaan täyttää myös ohraryynipuurolla, perunasoseella tai kasviksilla. Karjalanpiirakka on lisäksi rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi 2000-luvun alkupuolella ja tämä suojaus koskee nimenomaan nimeä ”karjalanpiirakka”.
Kahvi
Suomalaiset ovat tunnetusti kahvinjuojakansaa. Kahvia juodaan Suomessa enemmän kuin missään muussa maassa, kun kahvin kulutus suhteutetaan väestön määrään. Suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia vuosittain lähes 10 kg henkilöä kohden ja suurin osa suomalaisista nauttii 3–5 kahvikupillista päivässä. Maassa on pääosin aina suosittu vaaleapaahtoista suodatinkahvia, mutta viime vuosina myös tummapaahtoisen kahvin myynti on noussut.
